BOURGELAT, CLAUDE (1712 - 1779)

Claude Bourgelat syntyi Lyonissa 1772, jossa hän opiskeli jesuiittakoulussa. Hänen nuoruudestaan tiedetään melko vähän mutta hänen otaksutaan palvelleen kuninkaan musketööreissä. Bourgelatin nimi liitetään kuitenkin useimmiten maailman ensimmäiseen eläinlääketieteen korkeakouluun, minkä hän perusti. Ennen Bourgelatia jokainen ratsastaja oli samalla hippologi. Bourgelat nimitettiin Lyonin ratsastusakatemian johtajaksi ja ratsastuksen opettajaksi vuonna 1740. Akatemia oli ollut toiminnassa ainakin vuodelta 1715. Siinä tehtävässä Bourgelat 25 vuoden ajan. Vuonna 1744 julkaistiin Genèvessa ja nimettömänä Bourgelatin teos Le nouveau Newcastle, ou nouveau traité de cavalerie géométrique, théorique et pratique ("Uusi Newcastle, eli uusi geometrisen, teorettisen ja käytännöllisen ratsastuksen oppikirja"). Siinä hän osoittaa lukeneensa edeltäjiään mm La Guérinièrea, jonka teokset ilmestyivät 1730-1733.

Bourgelat kirjoitti toisen kirjansa Élémen(t)s d'hippiatrique (hevoslääke-tietieen perusteet) vuonna 1750. Kirjan ansiosta hänet nimitettiin ensi Pariisin ja sitten Berliinin tiedeakatemioiden kirjeenvaihtajaksi. Bourgelat nimitysten sarja jatkui: 1757 hänet nimitettiin Ranskan hevossiittoloiden yleistar-kastajaksi. 1760 hän vetäytyy Lyonin ratsastusakatemiasta omistautuakseen muihin toimiinsa. Bourgelat kirjoitti pian kolmannen kirjansa, 1761 taas ilman tekijän nimeä ilmestyneen Art vétérinaire(Eläinlääketieteen taidot), jossa hän kypsytteli ideaa perustaa eläinlääketieteeseen erikoistunut oppilaitos (siihen aikaan jokainen kengityssepän taitoja omaava henkilö toimi samalla eläinlääkärinä). Samana vuonna kuninkaan hovin neuvonantajat julkaisivat asetuksen, joka määräsi perustettavan Lyonin kaupunkiin maailman ensimmäinen eläinlääketiellinen korkeakoulu. Tämä toimi ensin vaatimattomasti erään krouvin tiloissa. Oppilaita oli aluksi yhteensä kuusi mutta lukumäärä nousi pian kolmeenkymmeneen. Oppilaitoksen maine ylitti rajoja ja siihen tultiin tutustumaan Tanskasta ja Ruotsista asti. Oppiaineina olivat mm vertaileva anatomia, patologia, eläinlääketiede ja -kirurgia ja farmakologia. 1765 Bourgelat asettui Pariisiin ja perusti kaupungin kupeilla vielä toimivan Eläinlääketieteellisen korkeakoulun. Seuraavina vuosina perustettiin muualla Eurooppaan samalla periaatteella toimivia eläinlääketieellisiä korkeakouluja (Torino 1769; Göttingen 1771; Kööpenhamina 1773; Wien 1777; Lontoo 1792; Madrid 1793). Bourgelatin pahimmat vastustajat olivat kengityssepät, jotka yrittivät kaiken tavoin mustata Bourgelatin mainetta. D'Alembert, joka yhdessä Diderotin kanssa toimitti ranskalaisen Valistusajan suuren ensyklopedian (osat ilmestyivät 1751-1772), pyysi Bourgelatia kirjoittamaan kyseisen ensyklopedian hevosia käsitteleviä artikkeleita. Bourgelat julkaisi lisäksi useita eläinlääketieteen teoksia. Bourgelat kuoli 1779.