FAVEROT DE KERBRECH [GÉNÉRAL]

(1837 - 1905)

Faverot de Kerbrech (silloisen tavan mukaan hänellä oli useita etunimiä: François-Nicolas-Guy-Napoléon, eikä tiedetä mitä niistä oli käytössä sillä jälkipolvet ovat aina käyttäneet hänen sukunimensä ohella kenraalin sotilasarvoa) syntyi Etelä-Bretagnen maakunnassa 1837. Jo seitsemäntoista vuotiaana hän astui Saint-Cyrin sotakorkeakouluun, josta hän valmistuu husaarirykmentistä. Osallistuttuaan 1859 Italian sotaan hän etenee sotilasuralla. Sinä aikana hän tutustui Baucheriin, jonka opetusta hän seurasi. Siitä lähtien hän kuului Baucher in uskollisimpiin seuraajiin ja oppien tunnetuksi tekijöihin.Vuonna 1867 Faverot de Kerbrech nimitettiin keisarin Napoleon III läheisen avustajan kenraali Fleuryn adjutantiksi. Faverot de Kerbrech piti huolta ja ratsasti keisarin kahtatoista henkilökohtaista ratsuhevosta. Vuonna 1870 Napoleon III nimitti Faverot de Kerbrechin henkilökohtaiseksi ratsuttajaksi yhdessä kreivi d'Auren pojan Olivierin kanssa. Preussin voitettua sodan Sedanin taistelussa Faverot de Kerbrech luovutti parhaan taisteluhevosensa preussilaisen kenraalin ja niin ikään hevosmiehen von Seydlitzin huostaan. Pariisissa Faverot de Kerbrech hoitaa tärkeitä kaupungin piiritykseen liittyviä tehtäviä. Pian aselevon jäljeen puhkeaa Pariisin kommuuni, jonka tukehduttamiseen Faverot de Kerbrech -- toisin kuin ilmeisesti L'Hotte -- ei joudu osallistumaan sillä hänet oli juuri nimitetty uuteen tehtävään Normandiaan. 1872 Faverot de Kerbrech nai englantilaisen tytön. Seuraavina vuosina hän sai useita tehtäviä Afrikaan, jonne hän tekee kymmenkuntaa matkaa vuosien 1876 ja 1902 välisenä aikana. Faverot de Kerbrech teki myös opintomatkan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 1880-1881, jonka seurauksena hän kirjoitti pienen kirjan nimeltä Les chevaux de l'Amérique du Nord (Pohjois-Amerikan hevoset, ilmestyi 1882).

Hän kirjoitti vielä pari kirjaa kunnes 1891 ilmestyi teoksen, joka teki hänestä tunnetuksi. Kirjan nimi on Dressage méthodique du cheval de selle d'après les derniers enseignements de F. Baucher recueillis par un des des élèves ("Ratsuhevosen järjestelmällinen koulutus F. Baucherin viimeisten oppien mukaan erään hänen oppilaansa muistiinpanojen pohjalta"). Jo nimikkeestä näkyy, missä määrin Faverot de Kerbrech on kiitollinen suurelle mestarille. Faverot de Kerbrechin pääteos on korvaamaton sille, joka haluaa tutustua Baucher in oppien ns. toiseen vaiheeseen. Faverot de Kerbrechin oppilaana olleen Beudant takasi myös omalta osaltaan sekä opettajansa että Baucherin oppien uskollisen välittämisen jälkipolville.