© Alain Fabre 2001-, viimeinen päivitys
24.12.2001
Kirjalla on aivan keskeinen asema niin maailman kuuluissa keskuksissa kuten Wienin espanjalaisessa koulussa ja Saumurissa kuin vähemmän tunnetuissa klassisen ratsastuksen pesäkkeissä Portugalissa ja Espanjassa. Monelle yksittäiselle ratsastajalle ja ratsastuskoululle La Guérinièren teos on korvaamaton, niin tekstinsä kuin Parrocelin kuuluisten piirrosten ansiosta. La Guérinièren kirja on uraaurtava siinäkin mielessä että hän ensimmäisenä pyrki yhtenäistämään ratsastusoppia ja luomaan sille kestäviä perusteita. La Guérinière erotti toisistaan hevosen luonnolliset ja keinotekoiset liikkeet. Samaten hän puhuu liikkeistä maan päällä ja ilmassa tapahtuvista liikkeistä. Hän piti kolmitahtista laukkaa huonompana kuin nelitahtista ja ensimmäisenä kuvaili -- ellei peräti itse keksinyt -- avoväistöä ja sen perustavanlaatuista avainasemaa ratsastuksessa.
Ecole de cavalerie-teoksen eri painosten välillä esiintyy joitakin eroja. Nämä eivät yleensä koske tekstiä, joka on lähes identtinen kaikissa. Kuvituksessa sen sijaan esiintyy enemmän eroja, molemmissa Charles Parrocelin (1688-1752) käsialaa. Koska käytettävissäni on kaksi eri versiota ko. teoksesta, vertailen seuraavassa taulukossa niiden kuvitusta. Vasemmassa sarakkeessa on painos vuodelta 1733 (näköispainos 2000, Belin-kustantamo, Pariisi), oikeassa vuoden 1769 painos (näköispainos 1979, Hazan-kustantamo, Pariisi). Olen jättänyt vertailusta ainoastaan teoksen kolmanen osan, joka käsittelee hippologiaa. Myös vinjeteissä (koristekuvissa) esiintyvät erot olen jättänyt mainitsematta. Erot koituvat lähes aina vanhemman painoksen eduksi. Sivunumeroinnissa ilmenevät suuret erot painosten välillä johtuvat ainoastaan niiden koosta (vanhempi painos vuodelta 1733 on yksiosainen in folio mitaltaan 29x21 senttiä kun vuoden 1769 painos pienempi, 21x13 senttiä, ja koostuu kahdesta nidoksesta)
(HUOM! KUVIA TULEE LISÄÄ...)
Ecole de cavalerie, vuoden 1733 painos |
Ecole de cavalerie, vuoden 1769 painos |
| Otsikkokuva ennen nimiölehteä : kreikkalaisen mytologian aiheinen "Akilleuksen kasvatus" | Otsikkokuva ennen nimiölehteä: La Guérinièren muotokuva "François Robichon de la Guérinière Ecuyer du Roy" sekä La Guérinièren aikalaisia ratsumiehiä antiikkiajan raunioiden keskellä |
| Nimiölehti: pieniä eroja yksityiskohdissa | Nimiölehti: pieniä eroja yksityiskohdissa |
| Esipuheen ja kirjan 1. sivun välissä : "Hevosen ulko-osat ja niiden nimet" (koko aukeama) | s. 8 ja 9 välissä: "Hevosen ulko-osat ja niiden nimet" (taitettava liite). Eroja yksityiskohdissa ja varsinkin kuvataustoissa |
| Sivu 1: hevosen esittelyä kuvaava piirros ylälaidassa | Sivu 1: koristekuva ylälaidassa |
| Sivujen 32 ja 33 välissä: "Suitset" (hevosen suitset, kuolaintyypit ja nimet) | Sivujen 56 ja 57 välissä: "Suitset" (vain pieniä yksityiskohtaisia eroja painosten välissä) |
| Sivujen 40 ja 41 välissä: "Hevosen kengät" (niiden osat ja nimitykset) (hiukan enemmän tekstiä kuin v. 1769 painoksessa) | Sivujen 72 ja 73 välissä: "Hevosen kengät" |
| Sivujen 48 ja 49 välissä: "Satula" (satulatyypit ja niiden nimet) | Sivujen 88 ja 89 välissä: "Satula" (ei juuri eroja painosten välissä) |
| Sivu 58: "Tyypillisen ratsastusakatemian pohjapiirros" (koko sivua kattava kuva, joka puuttuu täysin 1769 painoksesta) | EI OLE |
| Sivu 59: (kirjan toisen osan alussa) Ratsastajien harjoitukset akatemiassa | Sivu 197: koristekuva ylälaidassa |
| Sivujen 74 ja 75 välissä: "Luonnolliset askellajit" (koko aukeaman kataava 12 piirroksen sarja) | Vastaavat kuvat löytyvät parittain ja eri kohdissa. Eri painosten välillä on kuvissa pieniä eroja, etenkin taustoissa: s. 108-109 (2 kuvaa: myötä- ja vastalaukka oikealla); s.136-137 (2 kuvaa: käynti ja ravi); s.138-139 (2 kuvaa: ristilaukka oikealla); s. 140-141 (4 kuvaa: ristlaukka vasemmalla, myötä- ja vastalaukka vasemmalla); s. 142-143 (2 kuvaa: passi ja "aubin" [suomeksi ??]). |
| Sivujen 78 ja 79 välissä: "Keinotekoiset askellajit. Kuviot lähellä maata" (6 piirroksen sarja: 'passage', 'galopade', voltti oikealle, piruetti vasemmalle, 'terre-à-terre' ja 'mézair') | Vastaavat kuvat löytyvät pareittain eri kohdissa. Eri painosten välillä on kuvissa pieniä eroja, etenkin taustoissa: s. 144-145: 'passage' ja 'galopade'; s. 146-147: voltti oikealle ja piruetti vasemmalle; sivua 149 vastapäätä: 'terre-à-terre' ja 'mézair'. |
| Sivujen 80 ja 81 välissä: "Keinotekoiset askellajit. Kuviot irti maasta" (5 piirroksen sarja: 'pesade', 'courbette', 'croupade', 'balotade' ja 'capriole'. 'Capriole'-kuva vie painoksessa kahden kuvan tila sillä sen oikealla puolella näkyy ratsastaja, joka harjoittelee piaffea pilareissa) | Vastaavat kuvat löytyvät pareittain eri kohdissa. Eri painosten välillä on kuvissa pieniä eroja, etenkin taustoissa: s. 148-149: 'pesade' ja 'courbette'; s. 150-151: 'capriole'; sivua 151 vastapäätä: 'balotade' ja 'croupade'. |
| Vastaava kuva löytyy yllämainitun 'capriole'-kuvaan kuuluvana sen oikealla puolella | Sivujen 150 ja 151 välissä: 'capriole'-kuvan pariksi on lisätty 'piaffe pilareissa' , joka ei ole mainittu erikseen vuoden 1733 painoksessa vaikka se sisältyy 'capriole'-kuvaan. |
| Sivujen 104 ja 105 välissä: "Avotaivutus" (koko sivun täyttävä piirros) | Sivujen 194-195 välissä: "Avotaivutus" (kuvat pokkeavat jonkin verran toisistaan: ratsukon yleisilmeessa joitakin eroja vaikka hevosen jalat polkevat samalla tavalla kummassakin kuvassa; taustassa on paljon enemmän eroja) |
| Sivujen 106 ja 107 välissä: "Pohjapiirros: avotaivutus" | Sivujen 196 ja 197 välissä: "Pohjapiirros: avotaivutus" (sama kuva molemmissa laitoksissa paitsi, että kuviota ympäröi koristeellinen kehys v. 1733 painoksessa. |
| Sivujen 108 ja 109 välissä: "Herra markiisi de Beauvilliers" (kyseinen herra näyttää kuinka vastasulkutaivutus/ renvers suoritetaan) | Sivujen 202 ja 203 välissä: "Vastasulkutaivutus/ renvers". Kuvan yleisilme on sama kuin v. 1733 painoksessa. Ratsastajakin on todennäköisesti sama vaikka hänen nimeään ei mainita. Piirroksen taustassa näkyy tavalliset erot: vanhemmassa painoksessa se on huolellisempi ja täydellisempi kuin vuoden 1769 versiossa. |
| Sivujen 110 ja 111 välissä: "Pohjapiirros: vastasulkutaivutus/ renvers" | Sivujen 204 ja 205 välissä: "Pohjapiirros: vastasulkutaivutus/ renvers" (ei mainittavia eroja versioiden välillä paitsi "taulumaisemmat" kehykset aikaisemmassa. |
| Sivujen 112 ja 113 välissä: "Herra de Kraut" (kyseinen aatelismies piaffea esittämässä) | Sivujen 210 ja 211 välissä: "Piaffe" (suunnilleen samat piirrokset paitsi että vuoden 1733 painoksessa koristelu on runsaampi ja tausta täydellisempi) |
| Sivujen 116 ja 117 välissä: "Herra kreivi de St. Aïgnan"(kreivi passagea esittämässä) | Sivujen 216 ja 217 välissä: "Passage" (suunnilleen samat piirrokset paitsi että vuoden 1733 painoksessa koristelu on runsaampi ja tausta täydellisempi) |
| Sivujen 121 ja 124 välissä: (vasemmalla aukeamalla:) [Pohjapiirros] "Kaarto"; (oikealla aukeamalla) "Suunnan vaihdot" | Sivujen 222 ja 223 välissä: [Pohjapiirros]"Suunnan vaihdot" ja "Kaarto" (lähes identtiset piirrokset) |
| Sivujen 124 ja 125 välissä: "Herra markiisi de la Ferté" (galopadea esittämässä) | Sivujen 226 ja 227 välissä: "Galopade" (ratsukon asento ja yleisilme samanlaiset. Huomattavia eroja taustassa, joka on paljon täydellisempi ja miellyttävän tuntuinen vuoden 1733 painoksessa |
| Sivujen 130 ja 131 välissä: [Pohjapiirros]"Voltit" | Sivujen 234 ja 235 välissä: [Pohjapiirros]"Voltit" (kuvat ovat pieniä yksityiskohtia -- ja tietysti kokoa-- lukuunottamatta myöten lähes identtisiä) |
| Sivujen 134 ja 131 välissä: [Pohjapiirros] "Puolivoltit, 'passadet' ja piruetit" | Sivujen 240 ja 241 välissä: [Pohjapiirros] "Puolivoltit, 'passadet' ja piruetit" (kuvat ovat pieniä yksityiskohtia -- ja tietysti kokoa-- lukuunottamatta myöten lähes identtisiä) |
| Sivujen 142 ja 143 välissä: "Hänen ylhäisyytensä Charles, Nasaun prinssi, Saarbrückin ja Saarwerden kreivi, Wiesbadenin ja Gasteinin herra" (tämä aatelismies esittää courbettea) | Sivujen 258 ja 259 välissä: "Courbette" (suunnilleen samat piirrokset paitsi että vuoden 1733 painoksessa koristelu on runsaampi ja tausta täydellisempi) |
| EI OLE | Sivujen 270 ja 271 välissä: "Ratsumies" ja "Ratsuväen upseeri" |
| Sivujen 166 ja 167 välissä: "Kilpailut päistä ja renkaista" (koko aukeama) | Sivujen 294 ja 295 välissä: "Kilpailut päistä ja renkaista"(taitettava liite. Toisin kuin yleensä, tämän vanhemman painoksen piirros on paljon yksityiskohtaisempi kuin vuoden 1733 laitoksessa) |
Ecole de cavalerie-teoksen rakenne . Koska eri
painoksen tekstit eivät juuri poikkeaa toisistaan käytän
tässä vuoden 1769 laitosta lähinnä mukavuussyistä:
tietokoneen ääressä pienikokoinen kirja on kätevämpi
kuin isokokoinen in folio! Tästä syystä myös
sivunumerointi seuraa tätä painosta. Olen jättänyt toistaiseksi
pois La Guérinièren teoksen kolmanen osan, joka käsittelee
pelkästään hippologiaa keskittyen hevosen rakenteesta ja
sen lääkinnästä. Olen muunnellut La Guérinièren
alkuperäistä taulukkoa siten, että se vastaa paremmin nykykriteerien
mukaista jäsentelyä. Korostan kuitenkin, että La Guérinièren
omasta taulukostakin käy erittäin selkeästi teoksen rakenne.
Klikkaamalla alleviivattua sanaa pääset selitysosaan (tulossa
vähitellen!).
| ESIPUHE (4 numeroimatonta sivua) |
| I OSA | §1
Hevosen ulko-osat ja niiden nimet (s. 1-7) |
1 Hevosen etuosasta (s. 2-5) |
| 2 Hevosen keskiosasta (s. 5-6) | ||
| 3 Hevosen takaosasta (s. 6-7) | ||
| §2
Hevosen ulko-osien kauneus ja viat (s. 7-44) |
1 Etuosan kauneudesta ja vioista (s. 8-32) | |
| 2 Keskiosan kauneudesta ja vioista (s. 33-36) | ||
| 3 Takaosan kauneudesta ja vioista (s. 36-39) | ||
| 4 Edellisten kertaus sekä miten hevosta tarkastellaan ennen ostosta (s. 40-44) | ||
| §3
Hevosen ikä (s. 45-48) |
||
| §4
Hevosen värit (s. 49-53) |
||
| §5
Eri maiden hevosista (s. 53-57) |
||
| §6
Suitset (s. 57-73) |
1 Kuolaimesta (s. 59-60) | |
| 2 Varresta (s. 61-64) | ||
| 3 Kuolainketjusta (s. 64) | ||
| 4 Miten kuolaimia sovitetaan hevosten eri suutyyppeihin (s. 65-73) | ||
| §7
Hevosen kengitys (s. 73-88) |
1 Hevosen kengitykseen käytetyistä työkaluista; kengitysseppien käyttämistä erikois-termeistä; hevosen kengän eri osiien nimistä ja niiden eroista (s. 74-76) | |
| 2 Oikeista tavoista kengittää (s. 77-88) | ||
| §8
Satula (s. 88-96) |
1 Satulan eri osista (s. 88-92) | |
| 2 Eri satulatyypeista ja niiden käytöstä (s. 92-96) | ||
| §9
Hevosten ruokinnasta, hoidosta sekä niistä huolehtiminen matkoilla (s. 96-105) |
1 Hevosen ruokinnasta (s. 96-99) | |
| 2 Hevosen hoidosta (s. 99-102) | ||
| 3 Hevosesta huolehtiminen matkoilla (s. 102-105) | ||
| II OSA
|
§1
Syistä kunnon hevosmiesten vähälukuisuuteen ja mitä ominaisuuksia tarvitaan tullakseen sellaiseksi (s. 107-113) |
|
| §2
Hevosten eri luonteista; niiden tottelemattomuuden syistä ja tottelemattomuudesta aiheutuvista vioista (113-119) |
||
| §3
Hevosten kouluttamiseen käytetyistä välineistä (s. 119-127) |
||
| §4
Ratsastustaidon erikoistermeista (s. 128-135) |
||
| §5
Hevosten jalkojen eri liikkeistä ja askellajien välisistä eroista (s. 136-151) |
1 Luonnillisista askellajeista (s. 137-141) | |
| 2 Viallisista askellajeista (s. 142-144) | ||
| 3 Keinotekoisista liikkeistä (s. 144-151) | ||
| §6
Ratsumiehen ihanneistunnasta (s. 152-159) |
||
| §7
Ohjien pidosta ja tavoista vaikuttaa hevosen suuhun (s. 159-167) |
||
| §8
Ratsastajan avuista ja hevosen rankaisemisesta (s. 167-175) |
||
| §9
Ravin hyödyistä nuorten hevosten irroittamiseksi ja käynnin hyödyistä (s. 175-185) |
||
| §10
Pysähtymisestä, puoli-pidätteestä ja peruutta-misesta (s. 185-193) |
||
| §11
Avoväistöstä (s. 194-202) |
||
| §12
Vastasulkutaivutuksesta (s. 203-209) |
||
| §13
Pilareiden hyödyistä (s. 210-216) |
||
| §14
Passagesta (s. 216-223) |
||
| §15
Suunnan vaihdoista ja kaarroista (s. 223-226) |
||
| §16
Laukasta (s. 227-233) |
||
| §17
Voltit, puolivoltit, passadet, piruetit, terre-à-terre (s. 234-251) |
1 Voltit (s. 234-241) | |
| 2 Puolivoltit (s. 241-243) | ||
| 3 Passade (s. 243-245) | ||
| 4 Piruetti (s. 246-248) | ||
| 5 Terre-à-terre (s. 248-251) | ||
| §18
Liikkeista irti maasta (s. 251-270) |
1 Pesade (s. 254-256) | |
| 2 Mézair (s. 257-258) | ||
| 3 Courbette (s. 258-264) | ||
| 4 Croupade ja balotade (s. 264-267) | ||
| 5 Capriole, askel-ja-hyppy, galop-gaillard (s. 267-270) | ||
| §19
Sotahevosista (s. 271-276) |
||
| §20
Metsästyshevosista (s. 277-286) |
||
| §21
Vetohevosista (s. 287-292) |
||
| §22
Turnajasista, otteluista, karuselleista sekä päiden ja renkaiden peleistä (s. 292-311) |
1. Turnajaisista (s. 293-295) | |
| 2. Otteluista (s. 295) | ||
| 3. Karuselleista (s. 295-299) | ||
| 4. Kilpailuista (s. 300-302) | ||
| 5. Päiden pelistä (s. 302-307) | ||
| 6. Renkaan pelistä (s. 307-309) | ||
| 7. Hevosbaletti (s. 310-311) | ||
. Johdannossa La Guérinière perustelee teoksensa jakoa kolmeen osaan: "Kuten tunnettua, tämä taito sisältää kolme keskeistä asiaa, jotka ovat hevosen tuntemus, hevosen koulutus sekä hevosen hoito: niinpä teokseni noudattelee samaa kolmijakoa. Ensimmäisessä osassa luettelen hevosen ulko-osien nimet, niiden kauneudet ja viat, käsittelen hevosen ikää, eri väriä, eri maiden hevosien ominaisuuksia sekä kengitystä ja kuolain- ja satulatyyppejä. Toisessa osassa käsittelen koulutuksen menetelmiä hevosen kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaisesti: maneesiin, sotaan, metsästykseen tai vaunujen vetämiseen . Kolmannessa osassa käsittelen hevosen osteologiaa, erilaisia tauteja ja niihin vaikuttavia lääkkeitä sekä erilaisia kirurgisia toimenpiteita. Tämän uuden painoksen lopussa on lisätty vielä erillinen hevossiittoloita käsittelevä luku".Vaatimattomana miehenä La Guérinière ilmoittaa, että suurin osa kirjan sisältämistä asioista eivät ole hänen omiaan vaan hän on koonnut tietonsa parhailta edeltäjiltään ja alan parhailta asiantuntijoilta. Hän tekee kuitenkin selvän pesäeron heihin ilmoittaessaan, että edeltäjiensä teokset sisälsivät paljon toistoja, käsittelivät tylsittyttävän seikkaperäisesti joitakin sivuasioita samalla kuin he jättivät mainitsematta useita perustavanlaatuisia ilmiöitä. La Guérinièren pyrkimys on ollut -- kuten hän itse kirjoitti -- tarjota selkeitä määritelmiä. Ratsastuksen saralla La Guérinière mainitsee esikuvanaan hänen opettajansa de Vendeuil. Kyseessä oli Monteilletin mukaan (Monteilhet 1979: 265) Antoine de Vendeuil, kuninkaallisen suurtallin pääratsuttaja, joka opetti Pariisissa vuosien 1680 ja 1717 välisenä aikana, Ludvig 14. hallituskautena sekä kahden viimeisen vuoden ajan alaikäisen Ludvig 15. holhooja-hallituksen aikana. On pidetty todennäköisenä, joskaan ei täysin varmana, että de Vendeuil keksi avotaivutuksen, jonka ensimmäinen tunnettu maininta löytyy La Guérinièren Ecole de cavalerie-kirjassa. Antoine de Vendeuilin akatemia siirtyi hänen kuolemansa jälkeen pojalleen François ja sittemmin pojan pojalleen François-Anne, joka johti sitä aina vuoteen 1755. Kuitenkin Guillotel (2000: 16) kirjoittaa, että kyseinen pariisilainen ratsastusakatemiaa johti vuodelta 1705 Antoinen pojan poika François-Anne. Kukaan Vendeuilin suvusta ei kirjoittanut ratsastusoppaita.
Erittäin tärkeänä lisänä La Guérinière mainitsee esipuheessaan Parrocelin piirtämät kuvat, jotka täydentävät olennaisesti Ecole de cavalerie -teosta.
Charles Parrocelin (1688-1752) valinta oli mitä onnistunein. La Guérinière mainitsee hänestä vain se, että hän kuului kuninkaalliseen taideakatemiaan, mikä oli riittävä meriitti siihen aikaan. Tähän voidaan lisätä, että jo hänen isänsä Joseph Parrocel (1646-1704) oli hevosiin ja taisteluihin erikoistunut maalari, jota tunnettiin myös nimillä Parrocel le Vieux (Parrocel vanhempi) ja Parrocel des Batailles ("Taistelujen Parrocel" sillä hän oli saavuttanut suuren maineen Ludvig 14. hallituskauden sotien maalarina) . Parrocelin suvusta löytyy muitakin taiteilijoita. Charles Parrocel oli kuitenkin erityisen tunnollinen sillä hän palveli peräti kolme vuotta ratsuväessä ainoana tarkoituksenaan perehtyä vielä paremmin hevosiin. Charles Parrocelin kuuluisin taulu on Kuninkaan huonen ratsukrenatöörien lepohetki (ks. taulu ). Hän maalasi sen vuonna 1737 ja kuului aikoinaan Ludvig 15. yksityiskokoelmaan. Taulu säilytetään tällä hetkellä Pariisin Louvre-museossa.
. Tässä osassa La Guérinière jakaa nykykäytännön mukaisesti hevosen kolmeen osaan: etuosa, keskiosa ja takaosa. Hän luettelee osia järjestyksessä ja järjestelmällisesti. Samalla myöhemmin kirjassa esiintyvä terminologia iskostuu lukijan tajuntaan. Esityksen täydentää Parrocelin selkeä piirros.
. La Guérinière aloittaa tämän kappaleen tervejärkisellä varoituksella: joka on aikeessa ostaa hevonen älköön luottako niihin ulkonaisiin merkkeihin, jotka saavat ostajaa ihastumaan. Hän etenee johdonmukaisesti tarkastettaviin ruumiinosiin ja antaa hyviä neuvoja siitä, mitä kannattaa hevosesta etsiä tai välttää. Neuvot kelpaavat edelleen sellaisinaan jokaiselle ratsun hankintaa harkitsevalle henkilölle. Toisin kun monet hänen aikalaisensa La Guérinière ei anna siinä minkäänlaista sijaa taikauskolle.
Kaikessa, mikä ratsastuksen tarvikkeita koskee La Guérinière esiintyy suurena uudistajana. Hän suosii käytännöllisiä ja yksinkertaisia ratkaisuja karsien kaikkea tarpeetonta ja ylimääräistä. Niinpä hevosen suuta varten keksittyihin lukemattomiin kuolaintyyppeihin hän suhtautuu erittäin kriittisesti ja suosii minimaalista valikoimaa. Sama ongelma toistuu aika ajoin ratsastuksen historiassa nykypäiviin asti mutta La Guérinière rajoittaa malleja hyödyllisimpiin, yksinkertaisimpiin ja hevosystävällisimpiin. Tähän selkeään valintaan hän tarjoo tekstissään useita järkeviä perusteita. Kappaleen lopussa La Guérinière luettelee hevosten eri suutyyppeja ja jokaiselle sopivinta kuolainta.
. Satuloista La Guérinière valitsee
neljää perustyyppiä: (1) "selle à piquer", joka eroaa
muista korkeista etu- ja takakaarestaan ja jota käytetään
nuorten hevosen koulutuksessa sekä maneesissa. Etu- ja takakaarten
korkeus olisi nykyisten mittojen mukaan 12 sentin luokkaa; (2) "selle à
la royale", jota käytetään etenkin sodan käynnissä
tai retkellä on samantyyppinen kuin edellinen paitsi, että etu-
ja takakaaret ovat matalammat (nykymittojen mukaan noin 7,5 senttiä);
(3) "englantilainen satula", josta puuttuu kohoumat etu-ja takakaaressa;
(4) "selle rase", jossa kohouma on ainoastaan etukaaressa. Näitä
kahta viimeistä satulaa käytettiin lähinnä metsästyksessä.
Parrocelin piirrossarja satuloista on sikäli harhaanjohtava kanden
ensimmäisen satulatyypin kohdalla, että etu- ja takakaarien korkeuserot
näiden kahden välillä on epäselvää. Koska
nämä piirrokset löytyvät monesta ratsastusoppaasta, tämä
on aiheuttanut joitakin sekaannuksia kahden mainitun satulatyypin suhteen.
La Guérinièren teksti on kuitenkin yksiselitteinen.
